Aprillinahan syödään silliä ja juodaan kuravettä päälle. Mutta nyt on olo että ois tehnyt molempia 12h putkeen! Ahaa, vai oli vappu nääs. Ehkä pakko kerrata ja muistella vapunaattoa nyt. Sekavampaa ja spontaanimpaa iltaa saa etsiä aknejen historiasta, kai.
Päivä alkoi. Hirvittävän failure aamupäivän jälkeen treffasimme akne1:n kanssa Hemköpissä tarkoituksenamme ostaa sikahyvät eväät juhlapäiväksi. Laahustin korkojen kera pitkin kaupan lattiaa ja raahasin painavaa koria mukanani. Kori ei suinkaan ollut painava ostoksista, vaan alkokassista, tonkkaviini you know. Otettiin sipee, pullaa, prinssinakkei ja 6 rullaa serpentiinii (koska akne1 vaati ja halusi oman paketin, lopulta käytimme yhteensä ehkä puolikkaan rullan). Eväät CHECK.
Mihin olimme siis matkalla? No Uppsalaan tiätty! Ultimateen vappukaupunkiin, tai no ainoaan sellaiseen Ruotsin maalla. Kävellessämme junalaiturille samaa matkaa osui joukko komeita urheilijamiehiä päällään verkkapuvut, joiden selässä luki DJURGÅRDEN. Eikös se ole se hyvä fudisjengi? Vai onko se kiakkoo? Anyways, vanhoina gold digger -haukkoina ihasteltiin pitkien miesten keskellä ja toivottiin, että ne ois tulleet samaan junaan. Eivät tietenkään tulleet, vaan lähtivät Malmöön. Höh, nimittäin jopa vannoutunut hippi, akne1, olisi ollut innoissaan viettämässä illan lihasmassan seurassa. Reittimme juna nro1:ssä aloitimme eväiden syömisellä. Aukesi nakkipaketti, kylmänä pahoja prinssejä siinä nappailimme nassuun. Nästa station: Upplands Väsby. Täällä piti vaihtaa junaa. Jäätin pois ja heti tuli kaks sälliä kysymään, mistä menee se juna Uppsalaan. Akne2 oli sitten napostellut hienosti maalatut huulipunansa vituilleen niinpä hän mutisi pojille jotain katsoen maahan häveten huuliaan. Pitivät meitä sekopäinä. Iha sama päästiin viimein seuraavaan tågiin. Matka CHECK.
Perillä ollaan!Heti jo Uppsalan assalla näki, että oli enemmän karnevaalimeininki kuin esim. Tukholmassa. Jess! Käppäiltiin summa mutikassa etsien sitä luvattua hullua partyfestaria. Löyty. Oli erilaisia konsertteja ja dj-alueita, joissa opiskelijat bailasi. Totta kai koko juttu oli hyvin rahastettu tapahtuma, mutta istuttiin talon portaille katsomaan ja kuuntelemaan, ilmaiseksi. Hanat auki skumppa auki! Ne svenit olivat kerrankin kännissä, ja kunnolla olivatkin. Kuvailimme videopätkiä ja toivoimme humaltuvamme nopeasti. Pitihän sitä adaptoitua vallitseville tavoille. Jossain vaiheessa seurasimme todellista soidinmenoa, kun kolme kännistä paria veteli menemään vasten talon seinää kaivaen kielillään toistensa kurkkuja ja ties mitä muuta. Huh, oliko se sitten esileikkiä vai nakkipiiloa mene ja tiedä.
Vaihdoimme paikkaa, ja löysimme lisää bailumusaa ja söpön lammen. Aidatun lammen laidalla oli pieni laituri, jonka halusimme ottaa haltuun. Otettiin. Koska vappuun kuuluu oleellisesti kaikki hullunkuriset krääsät, irrottelu sekä veikeä fiilis, niin painoimme vedellä käsivarsiimme leikkitatskat, Shrekin hahmoja olivat. Yhtäkkiä kajareista pamahti täysillä aknejen nimikkobiisi ja tunnelma räjähti! Kiljahdin kovaa ja oli pakko reivaa ku se on niin hyvä kipale! JESJES! Moshatiin näillä hevileteillä. Fiilis oli mainio kaikin puolin.
http://youtu.be/Lwaxy3KCfgQ
Vaihdettiin jälleen paikkaa. Ensin notkuttiin jollain aidalla ja onnistuttiin löytämään lisää rosé-viiniä. Ihan kuin sitä olisi mihinkään tarvittu, mutta olemmehan dyykkauksen ammattilaisia. Kleptomaanin päivä oli taas pelastettu. Näimme akne2:n look-a-liken, eli stratovarius-hevarin, jonka kutrit oli tismalleen yhtäläiset, joten lähdimme heidän perään. Emme pysyneet vauhdissa. Potkittiin mukanamme maassa ollutta vilttiä koko matka seuraavaan puistoon. Istahdimme juomatauolle. Jutskailtiin siinä, kunnes kaksi oppipoikaa tuli kysymään: sorry if we interrup but can we sit here? Vastattiin, että mikäs siinä. Kaks jäbää kertoivat itsestään, small talkatiin, he kysyivät suunnitelmistamme ja lopulta ehdottivat, että mentäisiin syömään illallista NYT. Mitä ihmettä, eihän nyt ollut aika syödä vaan juoda! Kerroin tämän poitsuille ja he muuttivat ehdotustaan saman tein. "Mennäänkö sitten meille etkoille ja sitten bailaamaan baariin?" Ystävällisesti keksimme jonkin tekosyyn, että ei voida tulla. Ei ehkä napannut ylipaljon nimittäin. He läksivät sitten pois, sillä sanoivat olevansa jäässä. Sovimme, että nähdään sitten siellä Saluhallen-klubilla joo joo. Ei varmana nähty, kun ei koskaan edes menty sinne. Sori. Akne1:n ollessa bajamajassa virkaintoinen poliisi tuli kertomaan minulle, ettei ulkona saa juoda alkoholia. Hänellä oli vakava ja säälivä ilme. Pyysin anteeksi ja annoin pullomme hänelle. Hän siinä nenäni edessä kaatoi sen sisällön nurmikolle ja valisti minua lisää säännöistä. HAHA ihan kuin Kaivarissa vuonna 2003! Tunsin itseni todella teiniksi. Melkein repesin pollarin toiminnalle päin naamaa. Kuintenkin pidättelin. Eikä haitannut yhtään, sillä kassimme olivat vielä täynnä virvokkeita.
Haapuilumme jatkui. Törmäsimme sattumalta kurssikavereihini, ja onneksi skarppasin, sillä he olivat totta kai vesiselviä. Matkalla jonnekin tuli vastaan hautausmaa. Ylitimme muurin ja menimme syystä x riehumaan sinne. Otimme kuvia ja videoita, taas. Muistan, että nauroimme jollekin nimelle, mutten harmikseni muista sitä nimeä. Häveliästä toimintaa joka tapauksessa. Seurasimme tietä johonkin puistoon. Illan tullessa alkoi olla jo melko kylmä. Näimme jengin ja nuotion. Sinne siis. Lämmittelimme hetken random porukan kanssa. Osa heistä oli skotteja ja yhdellä jäbällä oli kiltti päällä ja vähemmän hampaita suussa kuin on Olympiarenkaita. El clasico. Akne1 pokasi ehkä Ruotsi-historiansa huvittavimmat miehet haha. Mojave-lasit, rumat kuteet ja paska huumori. Ei se mitään, olihan vappufiilis ja sarkasmia messissä.
Pääsimme piknikpuistoon, joka oli muuttunut valtavaksi jätemereksi. Jee sinne oltiin kannettu sohvaryhmä, jossa istuskeli tyyppejä. Mentiin sinne kans makoilemaan ja minglaamaan. Oi miten söpö poika sinne saapui paikalle. 100% akne1:n tyylinen (eli semmone skeittarirotta hehe). Akne1 siinä sai vaihdettua Göteborg-jäbän kanssa puhelinnumerot ja sovittua kaveruudesta, kun hän muuttaa Göötteen. Joku jeesus nuorisotyöntekijähurri, itsekin vielä teini, tuli kitaran kanssa istumaan, soittamaan ja laulamaan. Toinen humaltunut nuorimies, varmasti Shrekin serkku, innostui musiikista ja halusi myös päästä laulamaan. Aijai mikä kultakurkku sirkutti siinä kuin kylähullu Idolsissa. Tässä vaiheessa: humallus CHECK.
 |
| vitsi ku ei saatu Kilttiä kuvattuu |
 |
| kisastudio |
 |
| iiik |
Sohvasession jälkeen seuraa armoton musitikatkos siihen asti, kunnes olimme jossakin ja paineltiin pokkana joihinkin kotibileisiin sisään. En muista muuta kuin sen, että taas pääsivät hurrit pilkkamaan naapurimaan neitoja, joten lähdettiin menemään.
(akku loppu, kuvat jatkuu kai kertikses, ei o viel kehitetty filmii)
Muistikatktos. Muistikatkos. Ja kas, voi näitä aivosukkuloita,kun näkee asuntovaunun, menee kokeilemaan onko ovi lukossa, ei ole, saa idean mennä sisään asuntovaunuun, pyytää messiin random tyyppejä, palloillee vaunussa, joka on epävakaa ja keikkuu ylös maasta, istahtaa, kunnes omistajat marssivat supervihaisina sisään ja kysyvät mitä helvettiä teette täällä, vastaa englanniksi, että jokin kaveri yllytti meidät menemään sisään, esittää typerää turistia ja pääsee lopulla pälkähästä ilman poliisin interventiota. Jooh. Noh, ei tainnut omistajilla itselläkään olla niin puhtaat jauhot pussissa, että virkavallan esiinmarssi olisi ollut heille mitenkään eduksi. Voitto. Episodin jälkeen räkätimme Mirjanpäivän sankareiden tapaan. Mirjailu CHECK.
Akne1:n tarinan mukaan olimme olleet jossakin baarissa, mutta akne2 ei vahvista tätä tietoa. Sen kylläkin, että jonotimme myöhemmin johonkin toiseen baariin sisään, väänsimme kättä poken kanssa siitä, saako narikkaan jättää kassiin juomia vai ei ja lopulta jonotettuamme lisää kuulimme toiselta pokelta, että pitää olla gästkort päästäkseen sisään. Eihän meillä semmosta ollut. Poke sanoi ta det lugnt noin 25 kertaa minulle, kun hänen mielestään olin jotenkin tuohtunut. Pois jonosta ja kadulle juomaan sitten. Ei se oikeastaan haitannut, koska siinä oli nätti joenvarsi ja omia juomia.
Päätimme kai lähteä takaisin kotiin Tukholmaan. Bussiasemalla venailimme kulkuneuvoa muun juhlaväen tapaan. Oli erasmuksia, jotka kirjaimellisesti olivat leiriytyneet Ikea-vilttiensä kanssa maahan odottamaan. He nukkuivat siskonpedissä. Laskuissa. Bussi vihdoin saapui. Näytimme kuskille edellisen päivän kännykkäliput ja läpi meni helposti. Akne1 kipusi matkalaukkuhyllylle, sillä bussi oli aivan täynnä. Hän nukahti, minä taas nukuin pää hänen haaroissaan ja seisten. Jossain vaiheessa oli vaihdettava dösettiä. Seisoimme jossain Arlandan lentoaseman syrjäpysäkillä syväjäässä kuoleman tilassa. Viimein auto tuli ja saimme jopa istumapaikat. Nukuimme, kunnes yhtäkkiä akne1 sanoi: jään tässä moikka! En ehtinyt edes aukaista ripsivärimonsterisilmiäni ennen kuin hän katosi. Jäin itse nuokkumaan vielä pari pysäkkiä. Vihdoin ulos auringonnousuun. Metrolla Slusseniin. Bussilla Henkkaan. Lopulta ne kivat 200 porrasaskelmaa mäelle ja kotiin. Viimeksi talvella ollut niin jäässä. Nukkumaan pääsi joskus klo. 05 jälkeen. Ah. Kotimatka CHECK.
Siinä se oli. En ole koskaan ollut mikään tiivistämisen mestari. Siksi tämäkin postaus on varsin pitkä. Pääpointti oli joka tapauksessa se, että päivä ja ilta olivat kummallisia ja toimintamme jokseenkin päätöntä. Oli kyllä sikamirjan hauskaa! Uppsala veti nyt pisteet kotiin! Jes!
Valborg CHECK.
// akne2
ps. Jostakin saattaa tuntua, että promoamme alkoholismia näillä kertomuksillamme. Se saattaa olla totta. Tai sitten ei. On sitä muutakin.
nm. promotyttö
